Läs ledaren på svenska här.
Suomi nähdään usein edelleen Ruotsin pikkuveljenä. Tämä on kuitenkin epäreilu asetelma, sillä Suomi on malliesimerkki erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana.
Ruotsin olisikin hyvä ottaa mallia Suomesta politiikan eri osa-alueilla, kuten oikeuslaitos, asunto- ja koulupolitiikka. Jääkiekossakaan Tre Kronor ei enää pärjää Leijonille; Pekingin olympialaisissa Suomi meni ja voitti kultaa.
Suurin ero näiden rakkaiden naapureiden välillä on kuitenkin ollut puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.
Joulukuussa Moskova esitti vaatimuksensa koskien Naton mahdollista itälaajentumista. Samalla tämä vaade tarkoittaa, että Venäjän vaikutuspiiriin periaatteessa siirtyisi suuri osa Itä-Eurooppaa sekä koko Itämeren alue.
Suomessa tilanteen vakavuus ymmärrettiin nopeasti. Sekä presidentti Sauli Niinistö että pääministeri Sanna Marin tekivät uudenvuodenpuheissaan selväksi, että Suomi on vapaa tekemään omat valintansa. Tätä samaa viestiä ovat suomalaiset poliitikot toistaneet jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan: jos turvallisuustilanne muuttuu, Suomi pidättää oikeuden liittyä puolustusliittoon.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sen sijaan antoi ensimmäisen lausuntonsa vasta loppiaisen jälkeen.
Sen sijaan meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että suomalaiset ovat tasoittaneet meille tietä Natoon.
Seuraavina kuukausina myös Ruotsin hallituksen edustajat jatkoivat sitkeästi Naton vastustamista. Puolustusministeri Hultqvist jopa nuhteli toisin ajattelevia kansanedustajia.
Kun presidentti Sauli Niinistö torstaina ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, hän asetti vastuun sinne, minne se kuuluu – eli Vladimir Putinille.
- ”Sinä aiheutit tämän. Katso peiliin”, Niinistö sanoi.
Myös Ruotsin hallitus syyttää Kremliä. Ministereiden mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on täysin muuttanut turvallisuuspoliittisen tilanteen.
Mutta se ei ole täysin totta. Vielä sodan syttymisen jälkeenkin hallitus vastusti Nato-jäsenyyttä. Pääministeri Magdalena Andersson väitti vielä 8. maaliskuuta, että Ruotsin Nato-hakemus horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta.
U-käännöksen todellinen syy löytyykin Pohjanlahden toiselta puolelta. Ruotsin hallitus ryhtyi toimiin vasta tajutessaan, että Suomi on liittymässä Natoon. Ilman Suomea Hultqvistin sotilaallisen liittoutumattomuuden kanta menettäisi lopullisesti uskottavuutensa, sillä puolustusministerin linja perustuu naapurimaiden tiiviiseen puolustusyhteistyöhön.
Ruotsi ei ole selvästikään seurannut muutoksia naapurimaansa poliittisessa ilmapiirissä, sillä sosiaalidemokraattien johtama hallitus oli varsin hidas reagoimaan signaaleihin. Ruotsin äkillisestä asennemuutoksesta ei kuitenkaan voida syyttää Suomea.
Sen sijaan meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että suomalaiset ovat tasoittaneet meille tietä Natoon.
Kiitos, isoveli!